|








|
|
Pyhämaan Kalastajaseura ry

Kuva kalasataman huoltorakennuksen avajaisista.
Paikalla Pyhämaan kalastuselinkeinon avainhenkilöitä, avausta suorittamassa
kaupunginjohtaja Kari Koski.
Pyhämaan Kalastajaseura ry johtokunta v.2011
|
Seppo
Lamberg
|
puheenjohtaja
|
|
Tauno
Aalto
|
varapuheenjohtaja
|
|
Juha
Johtela
|
sihteeri
|
|
Markku
Johtela
|
jäsen
|
|
Timo
Friberg
|
jäsen
|
|
Veli-Matti
Rantamaa
|
jäsen
|
|
Seppo
Saari
|
jäsen
|
|
Vento Aalto
|
varajäsen
|
|
Hannu
Luotonen
|
varajäsen
|
Pyhämaan Kalastajaseuran satamatoimikunta v.2011
|
Seppo
Lamberg
|
puheenjohtaja
|
|
Erik
Johansson
|
jäsen
|
|
Jouni
Johtela
|
jäsen
|
|
Sauli
Saari
|
jäsen
|
|
Seppo
Saari
|
jäsen
|
|
Juha
Stolt
|
jäsen
|
|
Markku
Stolt
|
jäsen
|
Pyhämaan Kalastajaseura huvi- ja kilpailutoimikunta
v.2011
|
Aki
Varjonen
|
|
Juha
Johtela
|
|
Matti
Vesanen
|
|
Anne
Rantamaa
|
|
Veli-Matti
Rantamaa
|
|
Timo
Friberg, kokoonkutsuja
|
|
Riitta
Aalto
|
|
Mirva
Saari
|
|
Ahti
Saarinen
|
|
Mikko
Mäkelä
|
Pyhämaan Kalastajaseuran vaiheita vuosien varrelta
Seura on
perustettu 05.12.1915 perustavassa kokouksessa Kettelin kylän Arvo-Mikolassa
nimellä Pyhämaan maamies- ja kalastajaseura. Kokoustilaisuudessa ilmoittautui
seuran jäseniksi 50 henkilöä ja seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi
valittiin kalastaja Frans Suomi.
- 1915-1920 järjestettiin
iltamia, metsänhoitokurssi, kasvitarhakurssi, tallukkakurssi ja
ruuanlaittokurssi suunniteltiin seurantalon rakentamista ( ei toteutunut
). Kokouksia 3-4 vuosittain.
- 1921-1930 järjestettiin
iltamia, kalastusnäyttely, karjanhoitokurssi, kesannonhoitokilpailu,
maamies ja kalastajapäivät 2 päiväiset sisälsivät mm. luentoja ja purjehduskilpailut kalastaja
veneillä , puutarhakurssi, silakan perkaus- ja ladontakilpailut,
hauenmädin hedelmöittämiskurssit ja kilpailut, ojanluontikilpailut,
metsänhoitokilpailut ja v.1929 aloitettiin Sasinkarin kalastusloiston
hoitaminen. puheenjohtajana toimi kalastaja Frans Suomi ja sihteerinä
mv. Yrjö Saarinen. Kokouksia 3-4 vuosittain.
- 1931-1940 Hoidettu Sasinkarin
loistoa, järjestettiin hauen viljelyn kilpailuja, puutarhakurssit,
lammasnäyttely ja silakan perkaus- ja ladontakilpailuja, keskusteltiin
useana vuonna kalastusvakuutus yhdistyksen perustamisesta ostettiin heinäsiemenen kylvökone.
Puheenjohtajaksi valittiin 1940 Lauri Laivo ja sihteeriksi Väinö Jalava.
Kokouksia 1-2 vuosittain.
- 1941-1950 v.1942 puheenjohtajaksi valittiin Toivo
Hyökyvirta. Hoidettu Sasinkarin loistoa, seuran kautta hoidettiin ja
myös luototettiin pyydysten ja kalastustarvikkeiden yhteisostoa,
järjestetty hauenviljelykilpailuja, verkonkudontakilpailut ja avustettu
pyydyksensä menettäneitä kalastajia, seuran nimi vaihdettiin Pyhämaan
Kalastajaseuraksi v.1945, v.1950 päätettiin liittyä Varsinais-Suomen
kalastajaliiton jäseneksi. Kokouksia 1-3 vuosittain
- 1951-1960 Hoidettiin Sasinkarin loistoa ja
v.1953 alkaen myös Kellokarin loistoa, järjestettiin hauenviljelykilpailuja,
tupailtoja v.1957 anottiin ministeriöstä lupaa käyttää myrkkysyöttiä
hylkeiden torjumiseksi pyydyksiltä, avustettiin v.1958 Merikarvialla
hukkuneiden kalastajien perheitä, perustettiin kalahautomo Pyhäsalmelle,
kalastustarvikkeiden välitys jatkui koko vuosikymmenen. Kokouksia
vuosittain 2-4
- 1961-1970 Loistojen hoito
loppui, järjestettiin veneenrakennuskurssi, perustettiin seuraan
huvitoimikunta, kalahautomon hoito ja kalastustarvikkeiden välitys
jatkui, järjestettiin tupailtoja joissa mm. elokuvaesityksiä. Seura oli
mukana mm. Ihamonlahden ruoppaushankkeessa ja laittoi alulle Ihamontien
perusparannushankkeen. Kokouksia vuosittain 2-3
- 1971-1980
Kalastustarvikkeiden välitys hiipui, samoin kalahautomon toiminta ja iltamien järjestäminen. Seura oli alulle panijana ja muutenkin
vahvasti mukana Pitkäluodon kalasataman perustamisessa. v.1974 seuran
puheenjohtajaksi valittiin Viljo Saari. Otettiin kantaa öljyjalostamo
hankkeeseen. Osallistuttiin Meritaimen ohjelmaan. Kokouksia vuosittain
2-3
- 1981-1990 Vuonna 1981 seuran
sihteeriksi valittiin Tauno Aalto, Esitettiin kalastajien varasto ja
huoltorakennuksen rakentamista kalasatamaan, joka muuttui kalaliike J. Vähätalon halliksi.
Myöhemmin esitettiin kalastajien varastorakennuksen rakentamista kalasatamaan.
Osallistuttiin kalan istutuksiin, v. 1985 järjestettiin 70 vuotis juhlat
, v.1990 puheenjohtajaksi valittiin Seppo Saari , jäseniä seurassa
22-28. (Aiempia jäsenmääriä ei saa selville lienee ollut pitkään 50-60)
Kokouksia vuosittain 1-2
- 1991-1996 Osallistuttiin
kalanistutuksiin, johtokunnan jäsenten palkkioista luovuttiin v.1991,
viimeiset vuodet se oli kalastajalehden vuosikerta, aiemmin raha
palkkiot. Jäsenmäärä 23-28 Kokouksia vuosittain 1-2
- 1997 Osallistuttiin
kalanistutuksiin jäsenmäärä 25. Kokouksia 1.
- 1998 Osallistuttiin
kalanistutuksiin, jäsenmäärä 17
- 1999 Osallistuttiin kalanistutuksiin, järjestettiin lasten
onkikilpailu, seuran sihteeriksi valittiin Seppo Lamberg , jäsenmäärä
45, kokouksia 2
- 2000 Osallistuttiin
kalanistutuksiin ja Luodolla tuulee -tapahtumaan jossa järjestettiin:
lasten onkikilpailu, lasten risteily ja siiankalastus aiheinen
työnäytös. Lisäksi järjestettiin yleiset pilkki- ja onkikilpailut.
Huvitoimikunta muutettiin huvi- ja kilpailutoimikunnaksi, jäsenmäärä 46
kokouksia 1
- 2001 Osallistuttiin
kalanistutuksiin, luodolla tuulee tapahtumassa järjestettiin lasten
onkikilpailu ja lasten risteily, järjestettiin yleiset pilkki- ja
onkikilpailut, otettiin kantaa kansallispuisto hankkeeseen, annettiin
kirjelmä jossa vaadittiin lisää hylkeen pyynti lupia, aloitettiin
hylkeenkestävä siikarysähanke. Jäsenmäärä 53 kokouksia 2.
- 2002 Sama kuin v.2001
siikarysähanketta jatkettiin. Jäsenmäärä 61 kokouksia 2.
- 2003 Sama kuin v. 2002
lisäksi järjestettiin hauen
uistelukilpailu, osallistuttiin kalasunnuntai tapahtumaan ja aloitettiin
Pitkäluodon kalasatamahanke jossa tavoitteena oli saada Pitkäluodon
kalasatamasta ammattikalastuksen, kalastusmatkailun ja
vesiviljelynkeskus. Jäsenmäärä 69 kokouksia 4. Perustettiin
satamatoimikunta.
- 2004 Muuten sama kuin v.2003
vain lasten risteily jäi pois ja kalasatamahanketta jatkettiin. Jäsenmäärä 83, kokouksia 2.
- 2005 Toiminta sama kuin
v.2004, lisäksi aloitettiin Kuljun-Kankrolahden kanavahanke, jäsenmäärä
78 kokouksia 2.
- 2006 Uutta : Valittiin seuran
ensimmäinen kunniajäsen ( Viljo Saari ). Uudenkaupungin
kaupunginvaltuusto vieraili kalasatamassa, kalastajaseura tarjosi kahvit
valtuustolle. Kalasatamahanke liikahti eteenpäin. Muuten toiminta sama
kuin v.2005. Jäsenmäärä 73, kokouksia 2.
- 2007 Kalatalouden
Keskusliiton johtokunta valitsi 24.04.2007 vuoden 2007 kalataloudessa
ansioituneen tunnustuspalkinnon saajaksi Pyhämaan Kalastajaseura ry.n.
Samalla seuralle myönnettiin vuoden 2007 Ammattikalastajaseuran arvo
tunnustuksena esimerkillisestä toiminnasta kalatalouden kehittämiseksi.
Osallistuttiin 29.8. valtakunnalliseen kalastuspäivä-tapahtumaan yhdessä
Pyhämaan koulun kanssa. Pidettiin Pyhäsalmen vanhan hautomorakennuksen
purkutalkoot. Kokouksia 3 kpl, muuten toiminta kuten v. 2006, jäsenmäärä
80 kpl.
- 2008 Osallistuttu
kalanistutuksiin, 2380 siian poikasta. Osallistuttu Luodolla tuulee
tapahtumaan ja sokkosoudussa tuli kaksoisvoitto. Hoidettu kesäteatterin
kahvitus ja makkaranpaisto 06.07. Jatkettu Pitkäluodon kalasataman kehittämishanketta,
kalastajien huoltorakennus valmistui vuoden aikana. Osallistuttu 27.08.
valtakunnalliseen kalastuspäivä tapahtumaan yhteistyössä Pyhämaan koulun
kanssa. Valittiin seuran toinen kunniajäsen Ahto Rantamaa. Kokouksia on
ollut kaksi. Jäsenmäärä on 82. Kunniajäseniä on kaksi.
- 2009 Osallistuttu kalan
istutuksiin, 1000 siian poikasta. Lahjoitettu Pyhämaan koulun oppilaille
vavat ja onget valtakunnallisen kalastuspäivän yhteydessä. Vihitty
Pitkäluodon kalasataman kalastajien huoltorakennus 12.05. käyttöön.
Järjestetty haukikilpailu ja lasten onkikilpailu sekä avoimet pilkki- ja
onkikilpailut. Jäsenmäärä on 79. Kunniajäseniä on kaksi.
- 2010 Osallistuttu
kalanistutuksiin 799,60 eurolla. Järjestetty valtakunnallinen kalapäivä
25.8.2011 Pyhämaan koulussa, jossa jokaiselle oppilaalle jaettiin
kalajuliste, avaimenperä ja tikkari. Koulun käyttöön lahjoitettiin kolme
kalaverkkoa lipuin ja naruin. Samalla koululle lahjoitettiin myös kaksi
harjoitusvirveliä ja kuusi onkivapaa. Järjestetty onki-, pilkki- ja
haukikilpailuja. Jäsenmäärä 95 + 2 kunniajäsentä.
|
|
|